Tänään kaverini Jaska soitti ja kysyi, olenko käynyt vielä Vaajakoskella koittamassa perholla tänä keväänä. Enpä ollut, talviperhokalastus kun ei ihan käytännön syistä ole kaikkein lähimpänä sydäntäni. Mutta aurinko paistoi ja halut oli myös päästä testaamaan uutta vapaani, joten sovittiin, että Jaska tulee hakemaan minut matkalla Vaajakoskelle.
Taisi tosiaan olla aika verestää taitojaan. Ensiksi puin perholiivit nurin päin päälle. Rannassa vapaa kasatessa ihmettelin, että miten tuo siima tuolleen tulee kelalta ulos. Kela oli väärin päin vavassa kiinni. No, pikku hankaluuksien jälkeen kaikki oli ojennuksessa ja päästiin joen varteen heittelemään. Olimme Liekkilän puolen rannalla ja laitoin kiinni salakka-spuddlerin. Hetken heiteltyäni katsoin sen uintia ja olisi vaatinut aika paljon voimakkaamman virran, että se olisi elänyt hyvin virrassa. Joten perhon vaihto. Valkoista marabou-muddleria kokeilin seuraavaksi. Se jäi jossain takaheitossa puuhun, mutta onneksi löytyi kovalta hangelta helposti. Nyt kun perho oli jo valmiiksi irti ajattelin vaihtaa sitä taas. Simppuzonkkeri. Se se varmaan olisi ottipeli! Vaan ei ollut. Hetken heittelyn jälkeen kävin senkin poimimassa hangelta. Vaikka sumareita ei vielä liikkeellä ollutkaan, uskoni oli vahva sumarinymfiin. Aikani uittelin sitä ja odottelin iskua. Ainoa isku joka tuolla perholla tuli, oli se kun huomasin sen hävinneen siiman päästä. Taisi kuoriutua ja lentää johonkin kun ei kerta hangelta sitä löytynyt.
Vaihdoin polyleaderin pois ja otin parin metrin pätkän 3X kärkisiimaa. Pintaperukkeet kun oli kotona. Laitoin oranssin klinkin siiman päähän ja heittelin sitä jäähän sulaneeseen lahdukkaan. Tuossa vajaan tunnin aikana oli pikku hiljaa tullut selväksi kalojen passiivisuus, joten kovin toiveikas en enää kalan tulon suhteen ollutkaan. Keskityin lähinnä uuden vavan heitto-ominaisuuksien kokeilemiseen.
TFO:n Ticr vakuutti kyllä minut heti ensi tapaamisessa. Vaikka perhosiima oli hieman sotkussa kelalla, eli sitä joutui välillä vähän kovemmin vetämään puolalta pois, niin heitossa oli sitä jotakin, mitä ehkä viime kesänä siihen olin kaivannut. Vavassa oli huomattavasti enemmän voimaa kuin entisessä vavassani - Visionin Attackissa. Kunhan kelit tuosta vielä lämpiävät niin mielenkiinnolla odottelen tulevia hetkiä vavan kanssa. Voipi olla aika hyvä vapa vielä kun sen kanssa pääsee oikein hyvin tutuiksi.
torstai 19. maaliskuuta 2009
sunnuntai 15. maaliskuuta 2009
Vihdoinkin aikaa
Kyllä on työkuviot sotkenut harrastuksia muutaman viime kuukauden ajan pahemman kerran.
Kerran olen käynyt Keski-Suomen Perhokalastajien kerhoillassa kun Kari Salmi kertoi perhonsidonta kilpailuista. Illassa pidettiin pieni perhonsidontakilpailu, kilpaperhoina oli 'Peter Ross' ja 'Muddler Minnow'. Ensin mainittu oli minulle oudompi perho eikä sen tavi-siipi oikein ottanut onnistuakseen. Virheistään tosin voi oppia ja hyviä vinkkejä Karilta tulikin perhoja tarkastellessa. 'Muddler Minnow' onkin tutumpi perho ja niitä olen sitonut enemmänkin kun perhonsidontakurssilla semmoinen oli yksi kurssiperho. Se onnistuikin niin hyvin, että illassa sitomani 'Muddler Minnow' päätyi kerhon sivuille! Ehkäpä siitä virtaa saaneena päätin osallistua myös Lauri Syrjäsen muistokilpailuun. Kilpailuhan on kaksi osainen. Ensimmäinen osa on kirjekilpailu, eli kilpailijat lähettävät perhot tuomaroitavaksi ja näistä kolme parasta kutsutaan Tampereelle Perhomessuille yleisön eteen sitomaan toiseen osioon. No, suoraan sanoen en usko mahdollisuuksiini päästä toiseen osioon, mutta ainahan sitä voi kokeilla. Kilpailuperhoina kilpailussa on Erkki Honkavuoren 'Lato Karoliina' sekä Lauri Syrjäsen 'Jokinen' ja 'Sumukorento Klinkki'. Itselleni noista 'Jokinen' on aivan outo perho, mutta sentään netistä joitakin kuvia kyseisestä perhosta löytyi.
Yhden 'Lato Karoliinan' ehdin jo sitoa aika päiviä (tai kuukausia) sitten. Muutaman rungon tein myös, ne ei mielestäni onnistuneet niin hyvin, että niistä valmiita perhoja olisin alkanut tekemään. Tänään sitten ensin tein siiven yhteen runkoon joka oli ollut varmaan kuukauden penkissä jo valmiina. Se meni aivan pieleen ja mielessä kävi jo koko kilpailuun osallistumisen mielekkyys tällä aikataululla. Tosin, noiden kisaperhojen tarvikkeisiinkin on uponnut jo pitkälle toista sataa euroa, joten ehkäpä nyt yritän saada perhot sidotuksi. Eli, uusi koukku penkkiin kiinni ja uutta perhoa sitomaan. Se onnistuikin jo melko hyvin, tiedä vaikka olisi kilpailuperhoni.
Tänään siis pitkästä pitkästä aikaa oli aikaa taas sitoa hieman perhoja ja käydä kerhoilloissakin. Nimen omaan monikossa. Ensin nimittäin klo15 oli Koukun ja Paukun kerhoilta, jossa sidottiin ahven- ja salakkastreamerit. Sinänsä olikin kiva sitoa ihan normi streamereita välillä, vaikka koenkin olevani enemmän pikkuperhomies. Siis pikkuperho mies, eikä pikku perhomies. Eli kalastukseni keskittyy enemmän hyönteisjäljitelmillä kalastukseen streamereiden sijaan. Vaikka Roope kyllä muisti minun saaneeni Vaajakoskestakin pari taimenta viime kesänä streamereilla. Paikalla meitä oli Koukun ja Paukun kerhoillassa kaikkiaan neljä henkilöä ja Roope oli organisoinut illan kulun. Jossain vaiheessa tulee varmaan myös minun vuoroni - saas nähdä mitä silloin sidotaan. Roope oli muuten hokannut Biltemasta hyviä lasisilmiä, eikä hinnat taatusti olleet yhtä kovat kuin normaaleista perhonsidonta tarvikkeissa.
Koukun ja Paukun kerhoillassa sitomani salakka ja ahven.
Toinen kerhoiltani tänään oli Keski-Suomen Perhokalastajien kerhoilta klo 17. Vuorossa oli sääntömääräinen vuosikokous ja sihteerin nakki napsahti minulle, olenhan hallituksessakin sihteerinä. Pikaisen kokouksen jälkeen päästiin varsinaiseen illan aiheeseen, 'Taitava Perhokalastaja' -kirjan esittelyyn. Kirjaahan on ollut kirjoittamassa kolme meidän seuramme jäsentä ja itselleni se tuli hankittua jo ennen joulua. Mielenkiintoista oli kuulla tekijöiden mietteitä kirjan tekemisestä ja siitä suuresta työmäärästä, jonka he olivat tehneet teoksen valmistuessa.
Ensi viikko työrintamalla tuntuisi olevan menneitä viikkoja hiljaisempi, joten toivottavasti jäisi riittävästi aikaa keskittyä kunnolla noihin kisaperhoihin. Vastaanottajalla ne pitäisi kuitenkin olla jo tämän kuun loppuun mennessä. Ja voisinhan käydä kokeilemassa viimeisintä hankintaani - TFO:n Ticrin vapaa - Vaajakoskella jos kelit vain antavat myöden. Kevät tulee, siitä ei pääse mihinkään. Kuume koskille alkaa olemaan jo melko kova.
Kerran olen käynyt Keski-Suomen Perhokalastajien kerhoillassa kun Kari Salmi kertoi perhonsidonta kilpailuista. Illassa pidettiin pieni perhonsidontakilpailu, kilpaperhoina oli 'Peter Ross' ja 'Muddler Minnow'. Ensin mainittu oli minulle oudompi perho eikä sen tavi-siipi oikein ottanut onnistuakseen. Virheistään tosin voi oppia ja hyviä vinkkejä Karilta tulikin perhoja tarkastellessa. 'Muddler Minnow' onkin tutumpi perho ja niitä olen sitonut enemmänkin kun perhonsidontakurssilla semmoinen oli yksi kurssiperho. Se onnistuikin niin hyvin, että illassa sitomani 'Muddler Minnow' päätyi kerhon sivuille! Ehkäpä siitä virtaa saaneena päätin osallistua myös Lauri Syrjäsen muistokilpailuun. Kilpailuhan on kaksi osainen. Ensimmäinen osa on kirjekilpailu, eli kilpailijat lähettävät perhot tuomaroitavaksi ja näistä kolme parasta kutsutaan Tampereelle Perhomessuille yleisön eteen sitomaan toiseen osioon. No, suoraan sanoen en usko mahdollisuuksiini päästä toiseen osioon, mutta ainahan sitä voi kokeilla. Kilpailuperhoina kilpailussa on Erkki Honkavuoren 'Lato Karoliina' sekä Lauri Syrjäsen 'Jokinen' ja 'Sumukorento Klinkki'. Itselleni noista 'Jokinen' on aivan outo perho, mutta sentään netistä joitakin kuvia kyseisestä perhosta löytyi.
Yhden 'Lato Karoliinan' ehdin jo sitoa aika päiviä (tai kuukausia) sitten. Muutaman rungon tein myös, ne ei mielestäni onnistuneet niin hyvin, että niistä valmiita perhoja olisin alkanut tekemään. Tänään sitten ensin tein siiven yhteen runkoon joka oli ollut varmaan kuukauden penkissä jo valmiina. Se meni aivan pieleen ja mielessä kävi jo koko kilpailuun osallistumisen mielekkyys tällä aikataululla. Tosin, noiden kisaperhojen tarvikkeisiinkin on uponnut jo pitkälle toista sataa euroa, joten ehkäpä nyt yritän saada perhot sidotuksi. Eli, uusi koukku penkkiin kiinni ja uutta perhoa sitomaan. Se onnistuikin jo melko hyvin, tiedä vaikka olisi kilpailuperhoni.
Tänään siis pitkästä pitkästä aikaa oli aikaa taas sitoa hieman perhoja ja käydä kerhoilloissakin. Nimen omaan monikossa. Ensin nimittäin klo15 oli Koukun ja Paukun kerhoilta, jossa sidottiin ahven- ja salakkastreamerit. Sinänsä olikin kiva sitoa ihan normi streamereita välillä, vaikka koenkin olevani enemmän pikkuperhomies. Siis pikkuperho mies, eikä pikku perhomies. Eli kalastukseni keskittyy enemmän hyönteisjäljitelmillä kalastukseen streamereiden sijaan. Vaikka Roope kyllä muisti minun saaneeni Vaajakoskestakin pari taimenta viime kesänä streamereilla. Paikalla meitä oli Koukun ja Paukun kerhoillassa kaikkiaan neljä henkilöä ja Roope oli organisoinut illan kulun. Jossain vaiheessa tulee varmaan myös minun vuoroni - saas nähdä mitä silloin sidotaan. Roope oli muuten hokannut Biltemasta hyviä lasisilmiä, eikä hinnat taatusti olleet yhtä kovat kuin normaaleista perhonsidonta tarvikkeissa.
Koukun ja Paukun kerhoillassa sitomani salakka ja ahven.
Toinen kerhoiltani tänään oli Keski-Suomen Perhokalastajien kerhoilta klo 17. Vuorossa oli sääntömääräinen vuosikokous ja sihteerin nakki napsahti minulle, olenhan hallituksessakin sihteerinä. Pikaisen kokouksen jälkeen päästiin varsinaiseen illan aiheeseen, 'Taitava Perhokalastaja' -kirjan esittelyyn. Kirjaahan on ollut kirjoittamassa kolme meidän seuramme jäsentä ja itselleni se tuli hankittua jo ennen joulua. Mielenkiintoista oli kuulla tekijöiden mietteitä kirjan tekemisestä ja siitä suuresta työmäärästä, jonka he olivat tehneet teoksen valmistuessa.
Ensi viikko työrintamalla tuntuisi olevan menneitä viikkoja hiljaisempi, joten toivottavasti jäisi riittävästi aikaa keskittyä kunnolla noihin kisaperhoihin. Vastaanottajalla ne pitäisi kuitenkin olla jo tämän kuun loppuun mennessä. Ja voisinhan käydä kokeilemassa viimeisintä hankintaani - TFO:n Ticrin vapaa - Vaajakoskella jos kelit vain antavat myöden. Kevät tulee, siitä ei pääse mihinkään. Kuume koskille alkaa olemaan jo melko kova.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)