Oikeastaan suurin syy tähän hulluuteen on se, mistä kirjoittelinkin aiemmin kertoessani viime kesän Finnmarkin reissusta. Tuntuu, että aroille kaloille vavan presentaatiolla - siis sillä kuinka pehmeästi siiman saa laskeutumaan veteen - on suurikin merkitys. Siis oletan niin olevan. Finessessä tuo ominaisuus pitäisi olla huipussaan ja olen niin pikkuvavalla kalastaessani myös ollut huomaavinani. Tosin onhan se kolme luokkaa kevyempikin kuin nykyinen yleisvapani, mutta siima laskeutuu todella pehmeästi veteen tuolla pikkurisulla.
Voimaa Finessessä ei juurikaan ole, joten streamer-kalastukseen ainakaan isommilla streamereilla siitä ei ole. Tai eihän sitä tiedä - taas hurja oletus. Tosin, kalastan noin 98% kalastusajastani pikkuperhoilla, joten kohdallani ei voida suoranaisesti puuttesta puhua. Jää sitten tuo #5 luokan TFO TiCR käyttöön noille streamereille. Toissa syksynä rakentamani luokan #7 Sage Xi2:n taidan jättää kaappiin. Tenniskyynärpää ei ainakaan pidempiaikaista kalastusta tuolla kestä. Harmi sinänsä, vapa nimittäin tuntuu todelliselta huippuvavalta ja kalastaminen sillä on nautinnollista vaikkei kaloja tulisikaan...
Jaa, jouduinpa sivuraiteille taas tässä turinoidessani... Tosiaan vapa-aihion hain tuossa menneellä viikolla Perhokolmiosta ja korkkinapit kahvaa varten tilasin Alhospeystä. Sieltä löytyi mieleisen näköisiä korkkinappeja. Sorvailin tänään napeista sopivan paksuisia, liimailin kasaan ja hioin ne. Taisi siitä kahva tulevaan vapaani tulla. On muuten ensimmäinen itse kasaamani kahva, ennen olen ostanut ne aina valmiina, mutta tähän vapaan halusin hieman customoidumman ulkonäön.
Kahva tulevaan Finesse #4 vapaani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti