Olin torstaina Jyväskylän satamassa järjestetyssä nuorten kalastuskoulussa vähän niin kuin seuramme puolesta opettamassa perhon heittoa ja kertomassa perhokalastuksesta. Siellä oli sitten esitteitä ja otinpa molemmille pojilleni vihkosen 'Kaverin kanssa kalaan'. Pojat lukivat teoksiaan ja innostuivat tuosta kalaan lähdöstä. Niinpä sitten eilen sunnuntaina lähdettiin poikieni kanssa kalastelemaan. Yleensä nuorempi (9v) on ollut innoissaan lähdössä veneen kyytiin, mutta nyt myös vanhempi (kohta 12v) oli myös lähdössä mukaan. Äiti jätettiin kotiin ja miesten kesken lähdettiin haukijahtiin.
Ajoin veneellä tutulle lahdelle Leppävedellä. Parhaimmillaan sieltä on vetämällä tullut haukia niin, ettei ole edellistä vielä saanut siivottua, kun seuraava on jo potkinut siiman päässä. Puolen tunnin verran suunnilleen oltiin heitelty - tai pojat heittelivät, toinen veneen keulassa, toinen perässä ja minä väistelin keskellä... Niin, nuoremmalta tuo heittely ei oikein sujunut hyvin, tai ainakaan uistin ei lentänyt kovin kauas. Siirryttiin vetämään uistimia. Huomasin samalla että jotenkin tuo uistelu sujuu paremmin minulta kuin heittokalastus. Ajolinjat oli tutulla lahdella selvät ja kalan saanti tuntui varmemmalta vetäessä uistinta kuin heitellessä. Jonkin aikaa vedettyämme kahta Räsästä perässämme vanhemman pojan uistimeen tarttuikin vajaa kiloinen hauki. Tämä oli taas semmoinen 'back to basics' -kalastuskokemus, yleensä itse haukia kalastaessa perässä on viisi vapaa... Mutta jotenkin tuo 'yksinkertaisempikin' kalastus on vaan mukavaa - ei ole semmoista 'kala otetaan väkisin' -meininkiä.
Hauesta saimme hyvän iltapalan ja vanhemmasta pojasta oli kiva syödä itse saatua kalaa, vaikka yleensä ei kalaruoista juuri välitäkään. Oli hienoa kokea tämä reissu poikieni kanssa, ja luulenpa, ettei tämä jäänyt ainoaksi kerraksi tänä kesänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti