Olin ottanut vastuulleni lupien hakemisen Kyläsepältä. Olin sähköpostitse ilmoitellut aikatauluksi sen, että Kyläsepällä olisin noin klo 9.00 ja Könkköjoella 9.30. Lupaa hakiessani kävi kuitenkin ilmi, että lupa alkaa vasta klo 12.00. Koskelta soittelin vielä Kyläsepälle ja sain sieltä Syrjäsen Jukan puhelinnumeron. Jukan kanssa sovittiin, että voidaan aloittaa kalastus heti koska koskella ei muitakaan kalastajia ollut. Hyvä näin.
Itse menin ensin sillan alapuoliselle poolille Hässäkkä perhonani. Eipä mennyt kauaakaan kun siiman päässä jo räpisteli 18 cm harjus. Pikainen kalan palautus jokeen ja lähdin nousemaan koskea ylös päin.
Sillan alapuolinen pooli, josta tuli ensimmäinen kala.
Tulipaikan alapuolella olevassa miedommassa virrassa tuli pieni, noin 20 cm taimen - Hässäkällä. Siirryin edelleen jokea ylöspäin ja tulipaikan yläpuolelta tuli pieni noin 15 cm taimen harmaalla pienellä parachute Adamsilla. Aikani kalastelin vielä Parachute Adamsilla ja joitakin tärppiyrityksiä tulikin siihen, mutta ajattelin testata Royal Coachmania myös. Perho näytti valtavalta pikkuruisen Parachute Adamsin jälkeen ja ajattelin että eipä tuohon mikään ota. Vaan toisinpa kävi. Hieman vauraampi, ilmeisesti taimen, nappasi perhoon, mutta pienen pyristelyn jälkeen pääsi irti enkä nähnyt sen kokoa. Arvelisin sen olleen jotakin 35 cm luokkaa. Kalastelin vielä jokea ylöspäin, mutta lopulta alkoi hiukoa sen verran, että ajattelin pitää evästauon.
Eli tulipaikalle paistelemaan makkaraa ja syömään leipää sekä hörppimään kahvia ja mehua. Markku tuli kanssa syömään eväitä ja Joukokin istahti hetkeksi kanssamme. Mukava oli hieman seisahtua ja rupatella kalastuksen lomassa vaikka pikkaisen satelikin taukomme aikana.
Kukka keskellä koskea.
Evästauolta suuntasinkin sitten hieman ylemmäs mitä aiemmin olin käynyt. Pienvoimalan alapuolisesta suvannosta sainkin 23 cm harjuksen. Siitä ylöspäin vain. Tuntui, että joki hiljeni ylävirtaan päin ja monenlaisia perhoja kokeilin, jätin yhden tinselinkin pohjaan. Käännyin takaisin alavirran suuntaan ja pienvoimalan yläpuolella ajattelin sitoa uuden kärkisiiman kun edellinen oli tinselin pohjaan jäämisen myötä käynyt jo melko lyhyeksi. Kaikessa rauhassa sidoin kärkisiimaan lenkkiä kun kuulin joesta mulauksen. Katsoessani jokeen pystyin suunnilleen paikallistamaan kohdan, jossa kala oli käynyt pinnassa. Sidoin siiman päähän tumman ruskean pienen Parachute Adamsin ja heitin sen virtaan. Perho laskeutui kupla vanaan. Hieman kauemmaksi se pitäisi saada ajattelin ja heitin sen uudelleen. No niin, nyt on oikealla linjalla. Kun perho saavutti kohdan, jossa kala oli pintonut, kala nousi perhoon ja niin sain haavittua reissun suurimman saaliini, 30 cm harjuksen. Heittelin vielä tovin paikkaa, mutta muita tapahtumia ei siitä tullut.
Könkköjoen suurin kalani - 30 cm harjus.
Siirryin jokea alaspäin ja pikaisesti kalastelin 'hotspotteja'. Tulipaikan alapuolisen suvannon kohdalla pysähdyin kalastamaan hieman tarkemmin ja niinhän sieltä nousi vielä 26 cm harjus tuohon samaan - tumman ruskeaan Parachute Adamsiin. Palasin autolle ja ajattelin vielä käydä kokeilemassa sillan alapuoleisen poolin. Paikalle oli tullut myös vieras kalamies, ilmeisesti salakalastaja siitä päätellen, että koko koski oli varattu meidän seuralle. Ajattelin kuitenkin olla uittamatta tuota kalamiestä koskessa vaikka kieltämättä olisi hieman tehnyt mieli kysellä. Sillan alapuolisen poolin pikaisella kalastuksella ei tapahtumia tullut.
Ylävirran kuohuja.
Kaiken kaikkiaan voisi todeta, että Könkköjoki oli oikeastaan kevään ensimmäinen hyvä kohde. Hyönteiselämä oli selvästi vilkastunut aiemmin keväällä tehtyihin reissuihin ja hienoa oli se, että myös pintaperhoon tuli niin hyvin tapahtumia. Karkuutuksia oli ehkä viitisen kappaletta. Varmaan osasyynä oli koukkujen väkäsettömyys johon en ole aiemmin tottunut. Eli kyllä tuo väkänen ainakin minun osalta helpottaa kalojen pysymistä siiman päässä.
Mukava päivä ja mukava joki - sopivan kokoinen minun makuuni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti