Coddard Caddis vaihe-vaiheelta

Seuraavassa onkin tutun - tai ehkäpä useille myös tuntemattoman - alkuperäisen Coddard Caddiksen vuoro. Yleensähän perho sidotaan ilman tuntosarvia ja ruumista, mutta oheisessa kuvasarjassa myös nuo on perhoon ympätty. Tosin, toimiva perho ilman niitäkin, joten miksipä niitä monimutkaisuutensa vuoksi perhoon sitoisikaan... Mutta kaiken kaikkiaan perho on toimiva vesiperhosjäljitelmä.

Resepti:
Koukku: Pintaperhokoukku, esim. TMS 100 (BL-SP) #8-16
Lanka: Musta, peurankarvan sidonnan aikana Kevlar-lanka tai Roman Moser Powersilk
Rungon dubbauslenkki: Musta tai dubbauksen värinen sidontalanka
Siipi: Peurankarva
Takaruumis: Oliivin värinen pintaperhodubbing, esim. Fly-Rite tai Harelane Dry-Fly dubbing
Häkilä: Ruskea kukon satula- tai niskahöyhen pintaperhotarkoitukseen sopiva
Tuntosarvet: Kukon häkilähöyhenen ruoto
Pää, sidontalanka


















Vaihe 1: Langaksi valitaan kestävä Roman Moser Powersilk tai kevlar-lanka. Langan liukkaudesta johtuen koukulle on hyvä tehdä kunnon alustus. Alusta koukku siten, että koukun silmän taakse jää 1/3 koukun varresta näkyviin, silloin peurankarvoja sitoessa tietää, mihin asti ne tulee sitoa. Sido alustuksen alle lankalenkki tavallisesta sidontalangasta. Lenkkiin dubataan myöhemmin perhon 'takaruumis'. Vaikka dubbaukseen ei kovin pitkää lenkkiä tarvitakaan, kannattaa lenkistä tehdä sen verran suuri, että peurankarvasiipeä muotoillessa ei vahingossa muotoile myös lankalenkkiä poikki.


















Vaihe 2: Ota muutaman tulitikun vahvuinen peurankarvanippu. Poista pohjavilla tarkemmin kuin esimerkkiperhossa on tehty. Aseta nippu koukunvarren päälle. Tee sen ympäri löysä lenkki, jonka sitten kiristät. Päästä peurankarvanipusta irti ja kierrä lankaa tarkasti samaan kohtaan pari kierrosta. Peurankarvojen tulisi pyörähtää koukunvarren ympärille.


















Vaihe 3: Toista sama niin monta kertaa, että olet päässyt koukunvarrella kohtaan, josta aloitit koukun alustuksen. Tee piilosolmu koukun varrelle ja lakkaa se. Kovat langat ovat sen verran liukkaita, että lakkaus on hyvä tehdä jottei lanka purkaudu solmusta.


















Vaihe 4: Muotoile peurankarva pörröstä vesiperhosen siipiä muistuttava silhuetti. Mikäli leikkaat siiven saksilla, leikkaus kannattaa tehdä takaa eteenpäin - näin sakset leikkaavat huomattavasti paremmin ja tarkemmin kuin toisinpäin tehdessä. Leikkausjärjestykseksi itselleni on muotoutunut seuraava:
1: Alta partahöylän terällä lähes kaikki pois, jottei koukun kita pienene.
2: Perhon sivut muotoillaan alta päin katsottuna eteenpäin kapenevaksi.
3: Leikataan siiven takaosa, ensin alas pieni viiste, jonka jälkeen yläviiste.
4: Leikataan siipi päältä eteenpäin madaltuvaksi.
5: Leikataan siipi kattolaskuiseksi, eli siiven 'yläkulmat' nipsaistaan pois.

LEIKKAUKSEN TIIMELLYKSESSÄ KANNATTAA MUISTAA TUO LANKALENKKI, ETTEI SITÄKIN TULE LEIKATTUA.


















Vaihe 5: Dubbaa lankalenkkiin (jos se enää on tallella) oliivia pintaperhodubbinkia. Lyhyt, lankalenkin aloituksesta siiven etupuolelle ulottuva dubbaus riittää. Kiinnitä myös tavallinen sidontalanka peurankarvasiiven etupuolelle.


















Vaihe 6: Kiinnitä perhon 'takaruumis' siiven etupuolelle kiinni.


















Vaihe 7: Kiinnitä häkilähöyhen peurankarva siiven etupuolelle. Mikäli perholle tehdään tuntosarvet, ne on syytä tässä vaiheessa kiinnittää. Tuntosarvia saa muotoiltua vetämällä häkilän ruotoa sormenpään ja kynnen välissä (vähän samaan tapaan kuin saksilla vedetään lahjanaru sykkyrälle).

















Vaihe 8: Kierrä häkilää vieri viereen lähelle koukun silmää, sido häkilä kiinni, pyöritä perholle pieni pää, tee piilosolmu ja lakkaa se. Perho on valmis!