Leppävesi 9.7.2008

Tänään tuli käytyä pitkästä aikaa uistelemassa. Kaverini tuli Alajärveltä ja niinpä päätimme lähteä uistelemaan. Mietin jonkin aikaa lunastaisinko Leppäveden vai Pohjois-Päijänteen uisteluluvan. Vielä kumpaakaan ei mulla ollut. Leppävesi voitti, osittain sen vuoksi, että samalla luvalla voin uistella myös Lievestuoreen järvellä. Sieltä eräs tuttavani on tänä vuonna saanut kolmekiloiset järvilohen ja kuhan. Eli kalakanta on melko hyvä Lievestuoreen järvellä.

Vene siis auton perään ja Kaunisharjusta laskimme veneen vesille. Uistelimme ensin lähellä olevalla lahdella, josta myös Vaajakoski, vai Haapakoskiko se siinä kohdin on, lähtee Leppävedestä. Tiedän että siinä on hyviäkin kalapaikkoja, mutta uistinten vaihdosta huolimatta ei tärppiäkään tullut noilta vesiltä. Olin edelliskesänä vaihtanut uudet siimat keloihini. Vanhoilla siimoilla yleensä jos uistin jäi pohjaan, se oli sen uistimen menoa. Siima ei kestänyt vetoa kovinkaan paljoa. Nyt kaverillani jäi tukkiukkojen luona uistin varmaan johonkin uppotukkiin ja se kertoo jotain nykyisten siimojen kestävyydestä, että vapa suoraksi ja vedin veneellä irti uistimen. No, uistin tuli ylös, mutta uintilevy, joka oli upotettu noin puoleen väliin vaapun kylkeä, lohkaisi vaapusta palasen ja jäi pohjaan.

Ajattelimme lähteä lähellä olevalle matalikolle, sieltä oli kuitenkin aina välillä jotain tullut, yleensä haukia, joskus olen saanut sieltä kuhan, ja muistaakseni joskus myös taimenen. Siirryimme siis sinne. Matalikon vesikasvit haittasivat uistelua jonkin verran, välillä piti uistimista ottaa rehut irti. Sieltä vesikasvien seasta kuitenkin tuli pikku ahven, noin 15 cm mittainen, kultakylkisellä, oranssi vatsaisella ja musta selkäisellä Vaaksi vaapulla. Päästin sen takaisin kasvamaan. Leppävedestä kun voi saada useita 25-30cm ahvenia myös, niin tuon kokoiset ei paljoa mieltä lohduta. Tuo rehujen irrottelu alkoi jossain vaiheessa tympimään hieman ja menimme läheisen saaren luona olevan ruovikon laitaan. Mulla otti tuo samainen Vaaksi ruohoon jo sinne mennessä, joten uistin ylös ja rehut pois. Eipä aikaakaan siitä, kun olin saanut uistimen takaisin järveen, vavasta näki, että kala oli jälleen vaapussa kiinni. Otin vavan vapatelineestä ja tunsin pari terävää nykäisyä. Sen huomasin heti, ettei kala ollut kovin suuri. Vedin kalan veneeseen, ja iloiseksi yllätykseksi siiman päässä riuhtoi nuori, noin 30 cm taimen. Tietenkin päästin myös sen takaisin kasvamaan. Aloimme pikku hiljaa tehdä lähtöä rantaan, ja Vaaksini jäi todella tiukkaan pohjaan kiinni. Onneksi sain sen irti. Tuolla kyseisellä uistimella nimittäin on tullut melko paljon kalaa ja Vaaksin vaappuja ei enää saa.














Ottipeli!