Tänään päivällä ajattelin lähteä Vaajakoskelle kun oli niin kaunis ja lämmin päivä. Viiden jälkeen alkoi kuitenkin satamaan ja luulin suunnitelmieni menevän myttyyn. Onneksi sade lakkasi jo hyvissä ajoin ja kalaan lähdinkin kymmenen maissa.
Alkuunsa laitoin siiman päähän Klinkhåmerin. Caddis green -värisellä takaruumiilla. Heittelin sitä penkan reunan alas ja niemen nokassa tyveneen veteen. Tyvenessä jotkin pikkukalat upottelivat sitä, mutta mikään niistä ei tarttunut siihen. Olisiko ollut pikku salakoita, en tiedä. Ajattelin vielä pysyä pintaperhoissa kun oli kerta pintaperukekin siiman päässä. Seuraavana vuorossa oli Nalle Puh, tuo legendaarinen Simo Lumpeen kehittämä vesiperhosjäljitelmä. Kaverini oli muuten pari päivää aiemmin saanut Vaajakoskesta semmoisella järvilohen. Lähdin taas sillan kupeesta ja etenin virtaa alaspäin. Kun perho lähti viistämään niin pompottelin sitä veden pinnalla, aivan kuten voi joskus huomata vesiperhostenkin etenevän niin veden pinnalla. Aivan rannassa pariinkin otteeseen perhoon hyppäsi pieni taimen poikanen, mutta onneksi hyppäsi ohi eikä tarttunut Nalleen.
Siinä olikin pintaperhostelut tällä erää, joessa ei kuitenkaan näkynyt mitään suurempien kalojen pintomisia, paitsi toisella rannalla kyllä noin klo 22.23 jokin isompikin mulahti pinnassa. Laitoin uppoperukkeen ja tumman larvan siiman päähän. Heittelin jonkin aikaa larvaa, mutta mitään tapahtumia ei tullut. Ajattelin laittaa siiman päähän J.J.Pupan. Katselin parista rasiastani eikä niitä niissä ollutkaan. Muistin, että ne onkin eri rasiassa joten köpöttelin autolle vaihtamaan perhoa. J.J.Pupalla kaverini oli jonkun harjuksen tavoittanut Vaajavirrasta. Korkein odotuksin takaisin virran varrelle ja perhoa veteen. Eikä tärpin tärppiä. Alkoi jo tuntumaan hieman epätoivoiselta. Siiman päähän Hässäkkä. Laitoin ihan uuden, kiiltävällä kuulalla. Tuossa Hässäkässä, jolla sain ison taimenen, kultaus oli jostain syystä lähtenyt kuulasta. Mielestäni se oli kyllä vielä siimaan laitettaessa kunnossa. Heittelin sitä ylävirtaan, että se sai kunnolla vajota pohjan tuntumaan. Heitto ylävirtaan, odotus. Heitto ylävirtaan, odotus. Heitto ylävirtaan, hitto, menipäs lähelle rantaa. Lähdin korjaamaan heittoa ja samassa Hässäkkään oli ottanut 15 cm taimen. Olisi mun puolesta saanut kyllä olla ottamattakin. Taimen ylös ja takaisin jokeen.
Lähdin hieman ennen puolta kahtatoista, tällä kertaa isommat kalat eivät olleet syönnillä, tai sitten kalastaja ei osannut valita oikeaa ottipeliä.
Vaajakoski 4.7.2008 klo 23.10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti