Piinaviikko ohi

Kalaton ajanjakso vihdoin ja viimein päättyi. Viikon aikana kävin yhteensä kuutena päivänä kalassa. Aikaa vietin perhostellen yhteensä 24 tuntia. Paikkoina oli Kuusaankoski, pariin otteeseen Hilmonkoski, Könkköjoki, pikapyrähdys Vaajakoskelle sekä eräs purokohde josta tosin en tiedä edes että onko siellä kalaa. Kalalupiin hupeni rahaa 50 euroa ja saaliiksi tuona aikana sain yhden 15cm taimenen. Alkoi jo hieman ottaa luonnon päälle.

Tänään sekä Jaska että Roope pyysivät Vaajakoskelle ja kun ilma oli hyvä ja kotonakin ehdin hieman touhuta, ajattelin lähteä koittamaan. Kaikessa rauhassa kahviteltiin Koukun ja Paukun toimistolla ja lähdettiin voimalan yläpuoliselle perhokalastusalueelle. Virrassa näkyikin muutama ihan hyvän kokoinen mulaus - valitettavasti vain heittokantaman ulottumattomissa. Huomasin salakoiden alkaneen pintomisen ja ajattelin että ongin edes yhden salakan, että pääsen tästä kalattomasta kaudesta eroon. Laitoin pienen #16 koukkuun sidotun 'Parachute Adamsin' - tuon yleisperhon jolla yleensä ainakin jotain tulee, mutta salakat ei tuota hyväksyneet. Tuumasin jotta ottavat varmaan jotain nymfiä pintakalvosta ja laitoinkin pienen painottamattoman oliivin nymfin siiman päähän ja johan kohta salakka räpiköi siiman päässä. Pääsi vain irti ennen rantautusta. Roope oli huomannut, että paljon kaloja pintoo tukkirivin yläpuolella ja siirryin sinne. Sainkin yhden särjen nymfilläni. Padon varressa huomasin suuren mulauksen ja sanoin Roopelle että menee heittelemään streameriaan sinne. Tuosta ei sitten jälkipolville suurempaa kerrottavaa jäänytkään, mutta tuo mulaus sai myös minut vaihtamaan siiman päähän sunnuntai-iltana sitomani Turusen Heikin streamerin ja tinselin risteytyksen. Tuota olin sunnuntaina käynyt koittamassa Vaajavirralla heikoin tuloksin.

Jonkin aikaa kalasteltiin vielä voimalan yläpuolisella alueella. Roopekin kotiutui jossain vaiheessa, kello kun läheni jo 23:00:a. Virrassa näin tinselini uinnin ja hyvähän se oli. Jaskakin oli sitä mieltä että siihen kyllä ottaa jos on ottaakseen. Tuumattiin, että mennään niemeen heittelemään voimalan alapuolella ja niinpä suunnattiin sinne. Jaska meni parkkiin ylemmäksi ja minä lähelle niemen kärkeä. Heittelin tinseliä poikkivirtaan ja annoin sen valua virran mukana. Siiman mendasin ylävirran puolelle jotta sain uitettua tinseliä hyvin. Ensimmäisellä kerralla perhoon hyppäsi taimen, mutta hyppäsipä huti. Heti huomasin, että nyt kyseessä on yli 50cm kala. Toinen heitto. Samassa kohtaa taimen hyppäsi tinselistäni ohi. Olin ihmeissäni - näinkö hyvin tämä toimii.

Onnistuin heittämään siimani spin-fluga hemmon siiman päälle, mutta onneksi siitä selvittiin ilman sen suurempia sotkuja. Kaveri ohitti minut kun sillä oli kala kiinni. Joku 35cm taimen sanoi olevan. Aluksi luulin, että hän aikoo tulla heittelemään minun alapuolelleni, mutta onneksi ei näin ollut. Jatkoin heittelyä tuolla hyväksi havaitulla siimapituudella ja ei mennyt montaa heittoa niin taimen oli tinselissäni kiinni! Pidin jarrun suhteellisen tiukalla koska olin laittanut riittävän vahvan perukekärjen. Huusin Jaskaa katsomaan. Noin minuutin väsyttelyn jälkeen pyysin Jaskaa haavimaan kalan, mutta lopulta haavin sen kuitenkin itse. Hyvää harjoittelua tulevaa pohjoisen reissua ajatellen. Kala haaviin ja mittaan. 52cm, 1350g eväleikattu taimen. Taju pois puukon kahvalla ja veret pihalle. Kyllä hieman kädet tärisi kun puukkoa menin pesemään.









Vaajakosken taimen, 52cm, 1350g


Jaska siirtyi kohtaan jossa olin heitellyt ja minä menin vuorostani yläpuolelle. Siinä oli spin-fluga kaverit jonkin matkaa alapuolellani, joten ei ollut oikein hyvä kalastaa tuolla kohtaa. Heitin kuitenkin lyhyitä heittoja. Eipä aikaakaan kun toisen kaveruksen edessä kala kävi pyörähtämässä perhooni. Luultavasti kala oli taimen, ei ehkä mittakokoinen, mutta kuitenkin. Toista kertaa en enää kalaa saanut tinselistäni kiinnostumaan ja olin kelaamassa siimaa sisään kun jokin pienempi - olisiko ollut harjus - kävi pyörähtämässä perhoni luona. No, jatkoin vielä hetken kalastusta, mutta vähän ajan kuluttua totesin spin-fluga pojille, että enköhän tästä jo kotiin jouda, ruokakala kun oli laukussa.

Piinaviikko oli ohi.