Ailin mökki (ja mun Hiace)
Menin mökin rantaan alavirran suuntaan ja kahlasin vähän matkaa keskemmälle jokea. Streameria tarjosin, mutta tuntui, ettei paikalla kala ollut oikein syönnillään. Kohta näin, että hieman alempana oli yhdellä kaverilla kala kiinni. Tovin väsyttelyn jälkeen hän sai sen haavittua ja mökille mentyäni näin tuon hienon 48 cm taimenen. Kala tuli klassisella Huopana perholla. Samalla perholla kuulemma oli tullut lohikin. Toinen kaveri oli aiemmin saanut jo 45 cm taimenen, luultavasti jollain pupalla.
48 cm taimenen pää
Menin mökiltä hieman ylävirran suuntaan ja kalastelin mökin ja saaren välissä olevaa pikkuniskaa. Jonkin ajan kuluttua hässäkkään narahtikin noin 20 cm taimen. Kala nopeasti ylös ja takaisin koskeen. Menin niskan yli saaren taakse. Saaren tausta oli melko hankalaa kahlata, mutta kuitenkin pääsin saaren alapuolelle heittelemään. Heittelin keskusvirtaan eri perhoilla, kokeilin välillä pintaperhoakin. Mitään tapahtumia ei tullut.
Menin takaisin mökille jossa muut olivat ja edellisenä viikonloppuna oli vesiperhosten kuoriutuminen alkanut iltahämärissä klo 21 jälkeen. Vähän aikaa lämmittelin siinä ja taisin ottaa leipää ja mehua pahimpaan nälkään. Klo 19 maissa lähdimme kokeilemaan uudestaan. Menin alavirran suuntaan mutkan taakse ja heittelin siellä toisten kehoituksesta lähinnä pupia ja larvoja. Mitään tapahtumia ei tullut. Mutkan jälkeen oli kyllä suuri lohkare keskellä koskea, jonka takana oli houkuttelevan näköiset kuohut.
Lähdin hieman ylemmäs kaatuneen haavan luokse. Kahlasin keskemmälle koskea. Rannassa oli melko syvää, mutta kun pääsi hieman keskemmälle, pohja alkoi nousta ja kahlaaminen helpottui. Heittelin suuren virran puolelle erilaisia streamereita pintasiimalla jonka päässä oli uppoperuke. Kehittelemääni salakka-spuddleriin joku kävi kopauttamassa, mutta ei tarttunut kiinni. Samoin J.J.Pupaan tuli tärppi joka sekään ei jäänyt kiinni. Paikalla, jossa kalastelin, oli mukavan näköisiä kiven huopeita, joista varmaan olisi mahdollista saadakin kalaa.
Illan hämärtyessä entisestään kalastin vain pupilla. Joitain vesiperhosia oli mönkinyt niskaanikin, mutta mitään valtaisaa kuoriutumishuippua ei kyllä ollut havaittavissa. Muutaman kerran näin hyvän kokoisen taimenen hyppäävän suuremman virran puolella ja tarjosin sinne paria perhoa, mutta ei mun perhot kalalle kelvannut. Pienemmät harjukset lätisivät vienommassa virrassa, mutta niidenkään ruokahalua ei perhoni suuremin kiihottanut.
Keskisenkoskea Ailin mökiltä alaspäin. Oikeassa laidassa oksien alla näkyy kaatunut haapa. Siitä keskivirtaan tuntuisi olevan hyviä kalapaikkoja.
Ilta pimeni kovaa vauhtia. Ajattelin kokeilla vielä pintaperholla, mutta tyhmyyksissäni olin jättänyt otsalampun autolle eikä solmun tekemisestä enää mitään siinä valossa tullut, joten se kokeilu tyssäsi siihen. Lähdin mökille, jonne myös muut saapuivat hetken kuluttua. Illan tullen M valmisti loimuttamalla toisen tuosta 48 cm taimenen fileestä sekä fileen "jätökset". Täytyypä todeta, että oli erittäin hyvää!
Loimutaimenta!
Saunaa lämmitellessäni huomasin vesisaavissa kaksi vesiperhosta. Toinen oli melko pieni (20mm), harmaasiipinen, vaalea eturuumiiltaan ja vihreä takaruumiiltaan. Toinen oli kanelin värinen, todella suuri (40mm) vesiperhonen. Ei ehkä ole ollenkaan liioiteltua sitoa "Nalle Puh" -perhoja jopa #6 pintaperho koukkuun. Ei sitä sitten loppujen lopuksi saunaan tullut mentyä kuitenkaan, mutta sainpa housut kuivatettua kun kahluuhousut oli vähän tihkuttanut läpi. Pitänee käydä ostamassa kahluuhousuille sopivaa pesu- ja kyllästysainetta...
Lopuksi voisi todeta, että tuolla veden korkeudella Keskisen koski on hieman hankala kahlata ja kalastaa. Vaikka Keskisenkoski on makuuni liian iso joki, uskon, että joelle vielä palaan. Toivottavasti silloin saalis olisi suurempi ja vesi hieman matalammalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti