Tänään olin sitten tuolla K-S Perhokalastajien nuorisojaoston lampikalastusillassa. Menin sinne sovitusti klo 16.00 ja pienen etsimisen jälkeen löysin autolle luvallisen parkkipaikan ja lammelle menevän polun. Tulin laavulle, eikä paikalla ollut vielä ketään muita. Aloin kasailemaan perhovapaani ja huomasin, ettei tullut edes pintaperuketta mukaan. No, siinä oli hyvää aikaa tehdä se kaikessa rauhassa perukesiimoista.
Kirjolohet mulahti lammessa aina välillä lupaavasti. Kun viimein sain perukkeen valmiiksi niin sidoin siiman päähän #14 koon tumman klinkin. Seuran keskustelupalstalta olin lueskellut, että pienillä tummilla pintureilla oli lammesta saatu kaloja. Aikani kalastelin sillä ilman tärppejä. Vaihdoin hieman pienempään, #16 koon Parachute Adamsiin. Eipä tullut silläkään mitään tapahtumia. Toinen ohjaaja, Jukka saapui myös paikalle ja vitsailimme hieman suuresta osanottajamäärästä... No, onneksi sentään yksi "opetettava" saapui paikalle hieman Jukan jälkeen.
Huomasin, että #16 koon Parachute Adams vaikuttaa jättiläiseltä verrattuna ilmassa pörrääviin hyönteisiin. Ehkä #20 ja sitä pienemmät perhot voisi olla oikeamman kokoisia tähän aikaan vuodesta. Vaihdoin uppoperhoon - Perhonsitojan kirjassa esiteltyyn #16 koon Black & Peacock Spideriin. Perhossa on riikinkukkoa lyhyt runko ja mustasta kanasta häkilä. Vastoin kirjan ohjetta itse en ole painottanut näitä perhoja. Näin tuikin veden pinnassa ja tarjoilin perhon aika lähelle kalaa. Hetken vedettyäni siimaa sisään kala selvästi kävi nyppäsemässä perhoa, muttei tarttunut siihen. Myös Jukka sai pari tärppiä omaan perhoonsa.
Illan lopuksi totesimme että "opetettavamme" oli saanut kolme kalaa, "opettajat" yhteensä nolla kalaa... Sen verran haastavaksi koin tuon lammen kalastuksen, että voipi olla harkinnan alla ensi kesänä luvan hankkiminen sinne. Samalla luvalla pääsisi poikani myös sinne kalaan ja tutustumaan perhokalastuksen ihmeelliseen maailmaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti